
Paskahousu on yksi Suomen tunnetuimmista korttipeleistä, ja se tunnetaan sekä rennosta tunnelmasta että yllättävistä käänteistä. Peliä pelataan tavallisesti 3–5 hengen porukalla, ja tavoitteena on päästä eroon kaikista omista korteista. Viimeiseksi kortteja käteensä jäävä pelaaja saa kyseenalaisen kunnianimen paskahousu. Vaikka idea kuulostaa yksinkertaiselta, peli tarjoaa runsaasti tilaa taktikoinnille ja ajoituksen hiomiselle. Säännöt vaihtelevat alueittain ja peliporukoittain, joten tärkeimmistä kohdista kannattaa sopia ennen pelin alkua.
Pikafaktat
| Pelaajamäärä | 2–6 (paras 3–5) |
|---|---|
| Pakka | Tavallinen 52 kortin pakka |
| Aloitusjako | 5 korttia jokaiselle |
| Tavoite | Päästä ensimmäisenä eroon korteista |
| Kesto | Noin 15–30 minuuttia |
| Vaikeustaso | Helppo oppia, taktinen loppupeli |
| Erikoiskortit | 2, 10 ja ässä |
Paskahousun säännöt lyhyesti
Pelin perusidea on päästä ensimmäisenä eroon omista korteistaan. Peli jatkuu, kunnes vain yhdellä pelaajalla on kortteja jäljellä. Näin peli etenee pääpiirteissään:
- Käytössä on tavallinen 52 kortin pakka, jossa arvojärjestys on 2 (korkein), A, K, Q, J, 10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3 (alin).
- Jokaiselle jaetaan aluksi viisi korttia, ja lopuista muodostetaan nostopakka.
- Pelaajat pelaavat vuorollaan yhden tai useamman samanarvoisen kortin pöytäkasaan.
- Pelatun kortin on oltava vähintään yhtä korkea kuin pöytäkasan päällimmäinen kortti.
- Erikoiskortit (2, 10 ja ässä) muuttavat pelin kulkua ja voivat kaataa koko kasan.
- Jos pelaaja ei voi tai ei halua pelata, hän nostaa koko pöytäkasan käteensä ja menettää vuoronsa.
- Niin kauan kuin nostopakkaa riittää, kättä täydennetään vuoron jälkeen viiteen korttiin.
- Kun nostopakka loppuu, pelataan pelkästään kädessä olevilla korteilla loppuun asti.
- Viimeiseksi kortteja pitelevä pelaaja on paskahousu.
Pelin aloitus ja korttien jako
Jaa ensin sekoitettu pakka niin, että jokainen saa viisi korttia. Loput kortit muodostavat kuvapuoli alaspäin olevan nostopakan. Yleisimmän säännön mukaan pelin aloittaa se, jolla on kädessään eniten kolmosia. Jos kolmosia ei ole kenelläkään, katsotaan neloset, sitten viitoset ja niin edelleen. Monissa porukoissa riittää, että aloittaja vain pelaa ensimmäisen vuoron matalalla kortilla.
- Sekoita pakka ja jaa viisi korttia jokaiselle.
- Loput kortit muodostavat nostopakan pöydän keskelle.
- Sopikaa aloitussääntö: tavallisesti aloittaa eniten kolmosia omaava pelaaja.
- Päättäkää etukäteen myös yleiset kotisäännöt (kuten neljän samanarvoisen kaato).
Näin paskahousu etenee

Peli etenee vuoroissa myötäpäivään. Omalla vuorollaan pelaaja tarkistaa, voiko hän pelata kädestään kortin – tai useamman samanarvoisen – pöytäkasan päällimmäisen kortin päälle. Kortin on oltava vähintään yhtä korkea kuin edellinen. Tyhjään pöytään saa aloittaa millä tahansa kortilla.
Jos sopivaa korttia ei ole tai pelaaja ei halua pelata, hän nostaa koko pöytäkasan käteensä, jolloin seuraava pelaaja pääsee aloittamaan uuden kasan tyhjään pöytään. Monissa porukoissa sovitaan lisäksi, että jos pelaaja ei voi pelata mutta nostopakkaa on vielä jäljellä, hän nostaa ensin pakasta yhden kortin ja yrittää pelata sen; vasta jos sekään ei käy, hän ottaa pöytäkasan.
Pelin rytmi muuttuu, kun nostopakka ehtyy. Tällöin jokainen siirto on entistä ratkaisevampi, sillä kädessä olevat kortit ovat ainoat pelattavissa olevat vaihtoehdot. Peli päättyy, kun paskahousu on selvillä.
Korttien arvojärjestys
| Korkein | → | Alin |
|---|---|---|
| 2, A, K, Q, J, 10 | → | 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3 |
Huom: maateista riippuen arvojärjestys voi vaihdella, joten sopikaa siitä ennen peliä, jos käytätte poikkeavaa järjestystä.
Erikoiskortit ja kasan kaataminen
Tietyillä korteilla on erityissäännöt, jotka tekevät pelistä arvaamattoman. Yleisimmät erikoissäännöt ovat seuraavat:
- 2 (kakkonen): toimii jokerin tapaan ja sen voi pelata lähes minkä tahansa kortin päälle – ei kuitenkaan ässän eikä kympin päälle. Kakkosen päälle saa pelata vain toisen kakkosen.
- 10 (kymppi): kaataa pöytäkasan, kun päällimmäinen kortti on arvoltaan 3–9. Kaadettu kasa poistetaan pelistä, ja kaataja saa aloittaa uuden kasan. Kympin päälle käy vain toinen kymppi.
- A (ässä): kaataa kasan, kun päällimmäisenä on kuvakortti (J, Q tai K). Ässän saa muuten pelata vain kuvakortin tai toisen ässän päälle.
- Neljä samaa: jos kasan päälle kertyy neljä samanarvoista korttia peräkkäin, kasa kaatuu ja kaataja aloittaa uuden.
Erikoiskorttien oikea ajoitus ratkaisee usein pelin: esimerkiksi kakkosen säästäminen loppupeliin voi pelastaa tilanteesta, jossa muuten joutuisit nostamaan suuren kasan käteesi.
Kuvakortit ja muut rajoitukset
Yleisen säännön mukaan kuvakortteja (J, Q, K) saa pelata vain, kun pöytäkasan päällimmäinen kortti on suurempi kuin kuutonen – siis seiska tai korkeampi. Tämä estää kuvakorttien pelaamisen heti matalan kortin päälle. Myös tästä rajoituksesta on erilaisia versioita, ja osa porukoista sallii kuvakortit vasta ysin päälle. Sopikaa käytännöstä ennen peliä, ettei kesken pelin tule erimielisyyksiä.
Parhaat strategiat voittamiseen

Paskahousussa menestyminen on tuurin ja harkinnan yhdistelmä. Muutama toimiva periaate:
- Säästä korkeat kortit loppuun. Kun nostopakka on pelattu loppuun, korkeat kortit – erityisesti kakkoset ja ässät – auttavat välttämään kasan nostamista.
- Harkitse monen kortin pelaamista. Useamman samanarvoisen pelaaminen kerralla tyhjentää kättä nopeasti, mutta korkea-arvoisten korttien kohdalla kannattaa miettiä, säästäisikö ne mieluummin.
- Tarkkaile vastustajia. Muiden pelitavasta voi päätellä heidän korttitilanteensa ja ajoittaa omat siirrot sen mukaan.
- Käytä kaatokortit oikein. Hyvin ajoitettu kymppi tai ässä voi varmistaa, ettet itse jää nostamaan suurta pinoa.
Yleisimmät kotisäännöt
Paskahoususta ei ole yhtä virallista sääntökokoelmaa, joten monet yksityiskohdat ovat sopimuksenvaraisia. Sopikaa seuraavista ennen pelin alkua:
- Neljä samaa kaataa: neljä samanarvoista peräkkäin kaataa kasan ja kaataja aloittaa.
- Kymppi kaataa aina: osassa porukoista kymppi kaataa riippumatta päällimmäisestä kortista.
- Ässä kaataa aina: vaihtoehtoisesti ässä toimii yleiskaatona.
- Pakko pelata: jos pystyt pelaamaan, et saa nostaa kasaa tahallasi.
- Nosto ennen ottoa: sovitaanko, että nostopakasta nostetaan ja yritetään pelata ennen koko kasan ottamista.
Tunnetuimmat variaatiot
Paskahoususta on vuosien varrella muotoutunut useita muunnelmia, joilla kullakin on omat lisäsääntönsä. Alla on vertailu suosituimmista.
Vertailu
| Variaatio | Keskeinen ero | Sopii erityisesti |
|---|---|---|
| Valepaska | Kortit pelataan kuvapuoli alaspäin ja pelaaja saa valehdella; epäilijä tai valehtelija nostaa kasan. | Bluffaamisesta pitäville |
| Punamusta paskahousu | Kortin saa pelata vain, jos se on samaa väriä kuin edellinen pöytään pelattu kortti. | Lisähaastetta kaipaaville |
| Pöytäpaska | Käden lisäksi pelaajilla on avoimet ja piilotetut pöytäkortit, jotka pelataan käden tyhjennyttyä. | Yllätyksistä nauttiville |
| Valepaska jokereilla | Peliin lisätään 1–2 jokeria, jotka korvaavat minkä tahansa kortin ja voivat kääntää pelin. | Nopeatempoisuudesta pitäville |
| Ruotsalainen paskahousu | Kaikki kortit jaetaan pelaajille, eikä erillistä nostopakkaa ole. | Suuremmalle porukalle |
Valepaska
Valepaska on yksi suosituimmista muunnelmista, ja monissa lähteissä sitä pidetään jopa pelin alkuperäisenä muotona. Kortit pelataan kuvapuoli alaspäin ja pelaaja ilmoittaa ääneen, mitä on muka pelannut. Muut voivat epäillä ja paljastaa kortit. Jos pelaaja jäi kiinni valehtelusta, hän nostaa koko kasan; jos epäilijä oli väärässä, kasa menee hänelle. Muunnelma vaatii hyvää pokerinaamaa ja kykyä lukea vastustajia.
Punamusta paskahousu
Punamustassa versiossa värillä on merkitystä: kortin saa pelata vain, jos se on samaa väriä kuin edellinen pöytään pelattu kortti (punainen punaisen päälle, musta mustan päälle). Rajoitus vähentää mahdollisia siirtoja ja tekee erityisesti loppupelistä haastavamman.
Pöytäpaska
Pöytäpaska yhdistää perinteisen pelin ja pöytäkortit. Jokaisella pelaajalla on pöydällä kortteja kuvapuoli alaspäin ja niiden päällä kortteja kuvapuoli ylöspäin. Nämä pelataan vasta, kun käsi on tyhjä. Alimpia pöytäkortteja ei näe, joten viimeiset siirrot perustuvat pitkälti tuuriin.
Valepaska jokereilla
Tässä valepaskan versiossa peliin lisätään yksi tai kaksi jokeria, jotka voivat korvata minkä tahansa kortin. Jokerin voi pelata milloin tahansa, ja se voi kääntää pelin suunnan nopeasti. Muunnelma sopii pelaajille, jotka pitävät bluffauksesta ja nopeista käänteistä.
Paskahousun historia ja nimitykset
Paskahousu on perinteinen suomalainen korttipeli, joka kuuluu niin sanottujen shedding-pelien perheeseen – näissä tavoitteena on päästä eroon omista korteista. Samaan perheeseen kuuluu kansainvälisesti monia sukulaispelejä. Pelistä käytetään myös nimiä paska ja hönö, ja nimi viittaa leikkisästi häviäjän asemaan. Jos pidät tämän tyyppisistä peleistä, tutustu myös muihin suomalaisklassikoihin, kuten ristiseiskaan ja sika-korttipeliin, tai nopeatempoiseen Uno-peliin. Lisää tietoa pelikorteista löydät korttipakan kattavasta oppaasta.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mitkä ovat paskahousun säännöt lyhyesti?
Tavoitteena on päästä ensimmäisenä eroon korteistaan. Päälle saa pelata vain vähintään yhtä korkean kortin, ja erikoiskortit (2, 10 ja ässä) voivat kaataa kasan. Viimeiseksi kortteja pitelevä pelaaja on paskahousu.
Mitä tapahtuu, jos en voi pelata?
Jos et voi tai halua pelata sopivaa korttia, nostat koko pöytäkasan käteesi ja vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle, joka aloittaa uuden kasan tyhjään pöytään.
Voiko kakkosen päälle pelata mitä tahansa?
Ei. Kakkosen päälle saa yleensä pelata vain toisen kakkosen. Kakkosen itsensä voi sen sijaan pelata lähes minkä tahansa kortin päälle – ei kuitenkaan ässän eikä kympin päälle.
Saako pelata useamman kortin kerralla?
Kyllä. Yleensä samanarvoiset kortit saa pelata yhtä aikaa, mikä nopeuttaa oman käden tyhjentämistä.
Voiko paskahousua pelata kahdestaan?
Kyllä, mutta peli on sujuvampi useamman pelaajan kesken. Kahdestaan kannattaa sopia erityisesti nosto- ja kaatosäännöistä tarkasti.